Kulttuurihistorian mieli.

Entertainment & Humor

3 pages
13 views

Please download to get full document.

View again

of 3
All materials on our website are shared by users. If you have any questions about copyright issues, please report us to resolve them. We are always happy to assist you.
Share
Description
Kulttuurihistorian mieli.
Transcript
  4 •   kulttuurihistoria NYT Kuuluisassa muistelmateoksessaan Gia-como Casanova   kertoo kohtaamises-taan ranskalaisen filosofin ja kirjailijan  Voltairen  kanssa. Italialainen maail-manmatkaaja yltyy kyyneliin lausues-saan maanmiehensä  Arioston  säkeitä. Raivoisan Rolandin kohtalo saa myös kuulijan silmät kostumaan, ja Voltaire toteaa, miten todelliset kyyneleet synty- vät syvästi liikutetusta sydämestä.Se, mitä itkeminen merkitsi 1700-luvun Pariisissa, on kulttuurinen kysy-mys: kyynelehtiminen liittyi aistiherk-kyyteen, lukemiseen, sukupuolisuuteen, tunteisiin – ja epäilemättä moniin mui-hinkin teemoihin. Kulttuurihistorioitsi- jan työsarka on rajaton, sillä tutkimus-kohteena on se elämän kokonaisuus,  jossa menneisyyden ihmiset elivät ja  jota he käsityksillään, kuvitelmillaan ja toimillaan muuttivat. Perustamisestaan, vuodesta 1972, lähtien Turun yliopiston kulttuurihisto-ria on seurannut tiiviisti alan kansainvä-listä keskustelua. Oppiaine, joka oli alun perin määritelty lähinnä oppi- ja tyyli-historiaksi, siirtyi jo 1970-luvun lopulla laajempaan kulttuurikäsitykseen, jossa kulttuuria ei enää nähty yhteiskunnan sektorina, tieteenä, taiteena ja uskonto-na, vaan laajempana maailmassa olemi-sen, ymmärtämisen ja elämisen tapana. Kulttuuri ei ole vain tapoja tai kulttuu-rintuotteita: se on syvällisempi, merki-tyksellistymisen ja merkityksellistämi-sen maailma. Kulttuurihistorioitsija tulkitsijana Kulttuurihistoriassa tapahtunut muu-tos vastaa laajemmin humanistisissa tieteissä tapahtunutta muutosta: kult-tuuristen piirteiden tai tunnusmerkkien määrittelystä on siirrytty merkitysten  ja merkityssuhteiden tutkimukseen.  Tämä korostaa tutkimuksen luonnetta tulkintana, eräänlaisena tulkintatyönä. Kulttuurihistorioitsijalla ei ole valmiita työkaluja, joilla hän voisi purkaa men-neisyyden solmukohdat ja jotka sopisi- vat automaattisesti kaikkiin kohteisiin.  Tutkijan tulkintatahto ja -kyky ovat tärkeimmät välineet, ja juuri niitä opin-tojen on tarkoitus harjoittaa.On selvää, ettei kulttuurihistorioit-sija selviydy ilman merkityksen ja tul-kinnan teoriaa. Tärkeää on muistaa, ett-eivät merkitykset ole valmiita tai suljet-tuja. Kielellisen käänteen alkuvaiheessa 1970-luvulla tulkinta esitettiin usein merkkien yksinkertaisena purkamise-na. Sittemmin tulkinnan teoriassa on kuitenkin korostettu sitä, miten merki-tykset oikeastaan syntyvät ja elävät vain lukijan ja tekstin vuorovaikutuksessa.  Teksti puhuttelee lukemisen kautta ja Kulttuurihistorian mieli Hannu Salmi  kulttuurihistoria NYT • 5   syntyy aina uudelleen, aivan niin kuin Casanovan tulkitsemat Arioston säkeet,  joiden vaikutuksia Voltairen kyyne-leet korostivat. Menneisyyskin syntyy uudelleen vain historioitsijan tulkitse- van tahdon tuloksena.  Antropologi Clifford Geertz   kut-sui vuonna 1973 kulttuuria merkitys-ten verkostoksi, jonka ihminen on itse  ympärilleen punonut. Verkosto kuvaa hyvin kulttuurin moninaisuutta ja odottamattomienkin asioiden yhteyttä. Casanova ja Voltaire olivat erottamatto-masti tällaisten verkkojen pauloissa. Toi-saalta käsite ’verkosto’ voi luoda liiankin  voimakkaita mielikuvia: se jähmettää alituisessa liikkeessä olevan kulttuurin  ja johtaa unohtamaan, ettei verkosto ole ihmisen ulkopuolella tai ympärillä. Merkitys ei myöskään ole verkon sol-mu tai lanka: se on pikemminkin suhde. Siksi merkityksiä ei voi irrottaa men-neisyyden ihmisestä ja hänen kulttuu-rintuotteistaan.Kulttuurihistoria on pohjimmiltaan suhteiden tarkastelua. Oppiaine tutkii niitä tapoja, joilla menneisyyden ihmi-set olivat vuorovaikutuksessa toisiinsa,  yhteisöönsä ja ympäristöönsä, miten he tätä vuorovaikutusta merkityksellis-tivät, miten se heille ilmeni ja millaisia muutoksia tässä suhteiden verkostossa on tapahtunut. Merkityssuhteet, merkit, symbolit ja representaatiot ovat alitui-sessa liikkeessä, jatkuvan synnytyksen tilassa, kierrätyksen ja muutoksen koh-teena. Samalla on aina myös jähmeitä, hitaasti muuttuvia, syvärakenteellisia merkityssuhteita, jotka ovat tulkitsijan erityisen kiinnostuksen kohteena. Kulttuurihistorioitsija on utelias, kriittinen tulkitsija, jolle menneisyyden tieto on merkityksellistä. Tulkinnan keskeisyys tarkoittaa, että tutkijan on tiedostettava oma asemansa nykyhet-kessä. Vaikka menneisyys on – David Lowenthalia   lainaten – kuin ”vieras maa”, erilainen kuin omamme, on tär-keää ymmärtää, että nykypäivä on men-neisyyden synnyttämä. Ranskalainen filosofi Paul Ricoeur  väittää jopa, ett-eivät historiantutkijat voi esittää itseään menneisyyden ammattilaisina ennen kuin ovat ymmärtäneet olevansa itse menneisyyden perillisiä. Kulttuurin hämmentävä rikkaus Kulttuurin käsite on länsimaisen kult-tuurin kiehtovimpia ja rikkaimpia kek-sintöjä. Eräässä 1950-luvulla tehdyssä tutkimuksessa löydettiin 161 kulttuurin Gustave Doré’n kuvitusta  Arioston Raivoisaan Rolandiin  6 •   kulttuurihistoria NYT määritelmää. Moni voi kokea tilanteen hämmentävänä, varsinkin kun arki-päivän kulttuuripuheessa käsite esiin-tyy usein ristiriitaisissa merkityksissä. Puhutaan kulttuurilaitoksista, -politii-kasta ja -viennistä, kulttuuritilaisuuk-sista ja kulttuuriteoista… Yleisradion kulttuuriuutisissa käsitellään lähinnä kaunokirjallisuutta, näyttelyitä, teatteri-  ja tanssiesityksiä ja konsertteja. Kulttuurihistorioitsija voi kehit-tää asiantuntemustaan myös taiteen ja kulttuuriperinteen kysymyksissä, mutta näkökulma on väistämättä avarampi. Se, mitä uutislähetys kutsuu kulttuuriksi, asettuu osaksi laajempaa ja syvempää kulttuurin kuvaa. Tulevina vuosina tämä on myös haaste: miten kulttuurihistori-oitsija kommentoisi kulttuurivientiä ja -politiikkaa? Tärkeää on pohtia kriit-tisesti kulttuuri-käsitteiden ja niiden käyttötapojen historiaa. Silloin ristirii-taiset määrittelyt kääntyvät voimaksi, lähtökohdaksi, josta voi ammentaa tuo-reita tulkintoja.Se, mitä kulttuurihistoria on, syntyy  yhteistyön tuloksena. Jokainen opinnäy-te ja tutkimus, esitelmä ja luento, gradu  ja väitöskirja, laajentaa mielikuvitus-tamme siitä, mitä kulttuurihistoriallinen tutkimus voi käsitellä. Tulevina vuosina opillisten lähtökohtien rikkaus aineel-listuu yhä uusiksi tutkimuksiksi. Kult-tuurihistoria tarjoaa vireän, uusille ide-oille avoimen ympäristön ja antaa opis-kelijoille ja tutkijoille mahdollisuuden kohdistaa älyllinen uteliaisuutensa niin Casanovan ja Voltairen kyyneliin kuin kaikkeen muuhunkin inhimilliseen.
Advertisement
Related Documents
Related Search
We Need Your Support
Thank you for visiting our website and your interest in our free products and services. We are nonprofit website to share and download documents. To the running of this website, we need your help to support us.

Thanks to everyone for your continued support.

No, Thanks
SAVE OUR EARTH

We need your sign to support Project to invent "SMART AND CONTROLLABLE REFLECTIVE BALLOONS" to cover the Sun and Save Our Earth.

More details...

Sign Now!

We are very appreciated for your Prompt Action!

x